Tän vuore (2023) helmikuus tuli kuluneks 15 vuat siit ku meijän Kaskinen & Hyvärinen yritys on perustettu. Ajateltti katto vähä taakseppäi ja tiätty myäs etteppäi. Ei kai se haitta, et tätä pohrita tämmöt vähä myähäs.
Timppa oli ajanu taksii jo mont vuat omien tuotantotekniko hommies sivus. Hää tykkäs muutenki autohommist ja oli joskus ollu vähä rekkahommiski sen jälkke ku sai 21-vuatiaana armeijast saaru rekkakorti siviiliinki. Rikos on varmaa jo vanhentunu ni kerrotaa ny sit et 12-vuatiaana hää harjotteli jo tieliikennet isäs 65-mallisel Opel Kadetil. Hää ol ottanu tyynyn persse al et näkis ulos ja pistäny isäuko hatun päähä, ettei kukkan tunne et hää siel ratis o. Häne setäski tul vasta Ruanantiäl ja morjesteli vaa kovi eikä tuntenu. Nii ja ei ne autohomma Sarilka viarai ollu niinku kaik vanhat tutu tiättä.
No sit 2008 tuli uus taksilupa avatuks Sauvoo ja saatti sit se. Siit se sit alko. Timppa jäi pois tuotantotekniko hommist ja alko täyspäiväsest ajama. Sari jäi viäl omii hommisas ammatillise koulu opettaja ja opo hommi, mut autto vähä kirjallisis ja digihommis.
Aaltose Jarmo lopetti taksihomma 2017 ja ostetti sit häne liiketoimintas. Sit meil oli piän ja iso auto mikä ol myäs inva. Timppa oli sillo enne jo ajanu Jarmol ja oliva tehne siit saakka yhteistyöt. Jarmo jäi sit meil ajama. Tähä auto oli yks Kelakuljetussopimus välityskeskuksen kans.
Sit 2018 rupes olema yritykses niim pal hommi, et Sariki jäi sit yritykse hommi. Siin kovi pohritti, ku oli aika iso päätös sanoo ittes irti 35 virkavuore jälkke. No tää päätös sit kuitenki tehti. Ja sit tul korona ja kaik soito oliva peruutuksi. Meijä yrittäjie kalenteris ei ollu yht ainoa kyytti ja mietitti et mistäs me nyy sit saara ruakka, jos tää jatku. No onneks ei sentä montta kuukaut tarvinnu yäunii kokonas menettä, ku meijä ihana vakiasiakka rupes taas eres jossai kulkema ja saatti taas eres hiuka tehrä töit. Kyl siin tuli pohrittu kui helppo sitä onka olla toise hommis, mut tää ei torellaka tarkota sitä, et oltais mitenkä karuttu kokona yrittäjäks lähtemist. On siin oma suolas ja ehkä vähä makkiaki.
Mut sit keltane Sprintteri vanhentus nii et sil ei voinu enää keloi ajaa 2019. Sit syksyl meil rupes olema niim pal Kelakuljetuksis vakiotaksioikeure saanei asiakkai (paljo myäs lapsi, jokka saava vakiotaksioikeude vaa ilmottamal), et meijä oli pakko jotenki saara yks kelataksi lissä. Ei saattu millä välityskeskukselt tota vanhaa sopimust herätetty. Ei meil sit ollu muut vaihtoehto, ku ostaa äkki yks piän osakeyhtiö mil oli yks pikkuauto, et saara asiakkaa palvelttu. Tehti henkilökohtast velkka siihe ja ostetti Taksi Kaarto Oy.
Meil oli siit hiano tilanne, et asiakka vaa lisääntys ja tarvitti viäl yks auto mil vois Keloi aja. Muute varma auto olisiva riittäne, mut ku ne kaik kuljetukse tuppava olema samaa aikka. Pitkie neuvotteluje jälkke saatti se vanha keltase Sprintteri Kelasopimus aktivoittu ja ostetti sit toine iso esteetö.
Täl hetkel meil on pari isoo esteetönt mis on paarik kans, pari piänt inva-autoo ja yks nii sanottu puhras pikkuauto eli larattava hybridi. Ku kaik kilpailutukse vaativa jo vaik mitä ni syyskuus meil pitäis tulla iha nollakrammane eli täyssähkö. Saas nährä mite me sen ranken kans tääl maaseurul pärjätä.
Ain joskus sitä mietti et mikä se meijä missio ja visio o. No iha ensmäne tärkkiä pointti o se, et me saara näil maaseuru asukkail kyyti sillon ku he sitä tartteva, oli sit yö taik päivä, hätä taik ei. Sen tähre mee ollam päivystetty elokuust 2018 iha ain. Jottai parin tunnim poikkeuksi voi olla, jos o ollu joku vaik lastelaste juhla eikä just ol kukka kuskeist voinu aja.
Sillon tällö tulee miätittyy myös vahvuuksii et mitä meil sit olis. No varmaa ainaki see, et Timppa on syntyny tääl, ajellu mopoikäsenä mopol ja välil vähä autollaki pitki Sauvo ja tuntte aika hyvi kaik paika. Ussen käy nii et joku o vähä väsyny ja sanoo et viä mun kotti tai kaveri sanoo, et viä ”toi” kotti tai mökil. Ei siin tartte sit sen enemppä keskustelui käyrä tai navikaattori näpelöirä, ku viärä häne kotti ja voi olla, et oteta kenkäkki pois ja melkke kanneta sänkky. Vaikkei se maksaminenka just nyy onnistu, ku niin pal väsyttä, ni kyl mee luoteta toissi puoli sun toisi. Lasten kohral sitä o välil pyllyiki pyhitty ja kaikennäköst muutaki. Joku (aika moniki) o joskus sanonu, et me tiäretä heijä laste menop paremmi ku he ite. Aika mont kertta on käyny simmotti, et soiteta misäs laps on ku pitäs lähte ja sit alkkaki kova tohina. Hallinnollisel pualel autta Sarin tuotantotaloutte suuntautunu insinööri koulutus ja varma vähä myäs tosi pitkä kiinnostus tietotekniikka. Me ainaki luulla, et suur vahvuus o se, et suurin osa asiakkaist tuntte meijä ja mimmot me toimita ja mee tiäretä mite heijän kans o hyvä toimi. Seeki o varmaa yks vahvuus, et me haetti ”Erityisryhmien kuljettajakoulutuksen” kouluttajoikeure ni saara meijä omak kuski koulutettu ite nii ei tul nii kalliiks.
Meijä missio ja visio ovap pysyne iha samallaisina vaik meil on ny autoi Turu suunnaski. Me orotetta meijä kuskeilt samallaist ajatusmaailma ja arvoje nourattamist ku meil itel o. Joskus se vaatti vähä tappiolliste kyytie ajamist, mut sit taas meijä asiakka tilaava meijän taksi semmossinki kyyteihi mist vähä jottai jääki. Meil jäävä hommi ne, jokka haluuva palvella asiakka hyvi ja kattova et hänel on kaik hyvi, ku jättävä häne pois kyyrist. Meil o hyväk kuski. Saas nähdä anttak yhteiskunta tähä meil viäl tulevaisuureski mahrollisuure vai haluuk päättäjä, et tämmöse maalaistaksi loppuva. Nyy jo on paljo vanha-aja taksarei lopettanu ku yhrensuutase Kelakyyrikki tuppa menemä tappiol eikä kaik ollenka lähteny tän takia keloi ajamaanka. Mut viäl me yritettä sinnitellä, ku ei se meist tunnu hyvält, et kaikkien pitäis assu kaupunkeis ja vaa suure tai kansainvälise yritykse sais olla olemas. Mee olla ylppei siit, et me saara profiloittu just maalaistaksiks.
Meil o se onni, et meil o iha mahtava asiakka, jokka on kulkenu meijän kans kaik nää koronakariko sun muu. Heit me saara kiittä siit, et me olla elos.
